Uppopallon lajiesittely

Uppopallo Suomessa

Uppopalloa on pelattu suomessa 70 -luvun alusta lähtien. Suomessa pelataan nykyään miesten SM-sarjan lisäksi I- ja II-divisioonaa, sekä nuorten SM-sarjaa. Lisäksi maassamme järjestetään vuosittain 3-5 uppopallon cup-turnausta.

Maailmalla peliä pelataan aktiivisesti ainakin seuraavissa maissa: Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Turkki, Tsekki, Slovakia, Kolumbia, Peru, Venäjä, Venezuela, Italia ja USA. MM- ja EM-kisat lajista järjestetään vuoron perään kahden vuoden välein. PM-kisat pidetään joka vuosi. Suomen paras saavutus miehissä on 2002-2005 PM-kulta, 2001 EM-hopea, 2003 MM-pronssi, 2005 EM-kulta, 2007 MM-kulta.

Nuorten kisoissa Suomen menestys on ollut parempi. Suomella on näistä kisoista muutama EM- kultamitali ja viime vuosina Suomen nuoret ovat voittaneet PM-kultaa.

Pelin kulku

Pelin aloitus

Ottelun alkaessa pallo on altaan pohjassa keskellä pelikenttää. Molemmat joukkueet ovat tällöin korilinjalla vedessä ainakin toinen käsi seinää koskettaen. Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä. Maatuomari käynnistää pelin pitkällä jatkuvalla äänimerkillä ja samalla käynnistyy pelikello. Joukkueet sukeltavat kohti palloa ja kamppailu pelin voitosta alkaa.

Pelin kulku

Pelaajat ovat vesivuorollaan altaassa 1-2 minuuttia tehden 10-20 sekunnin sukelluksia. Välillä käydään pinnassa täyttämässä keuhkot ja sukelletaan takaisin sopivaan kohtaan. Pinnassa snorkkelin kautta hengittäminen sallii pelin seuraamisen koko ajan. Palloa kuljetetaan ja syötellään pelaajalta pelaajalle edeten kohti vastustajan koria. Tavoitteena on työntää pallo vastustajan koriin jolloin saa maalin. Maali on yhden pisteen arvoinen. Vastustajan ohittaminen kolmiulotteisessa elementissä on yhteisvoimin helppoa, mutta korin teko onkin jo vaikeampaa. Ylivoimatilanteet ovat tässäkin lajissa maalivahdin painajaisia. Vaihtoon tuleva pelaaja kierähtää ketterästi altaan reunalle, jolloin hänen vaihtopelaaja sukeltaa vaihtokäytävän kautta peliin. Maalin jälkeen pelaajat palaavat päätyihinsä. Tämän jälkeen koritettu joukkue hyökkää omasta päädystä saatuaan merkin.

Pelaajien tehtävät

Hyvä pelaaja pystyy tarvittaessa pelaamaan kaikkia pelipaikkoja. Hyökkääjä joutuu myös puolustamaan ja puolustaja hyökkäämään. Kaikki pelaajat joutuvat tarvittaessa täyttämään maalivahdinkin paikan. Tästä huolimatta pelaajat erikoistuvat eri tehtäviin; Maalivahdeiksi, puolustajiksi tai hyökkääjiksi. Uppopallokentässäkin on vasen ja oikea puoli. Joten on myös oikea ja vasen laitahyökkääjä, vastaavat puolustajat, keskushyökkääjä ja maalivahti. Käytännössä kuitenkin maalivahti ja keskushyökkääjä pelaavat samaa paikkaa: puolustaessa on kaksi maalivahtia ja hyökätessä on kaksi keskushyökkääjää, jolloin nämä pelaajat ovat vuorotellen pohjassa, koska ilma loppuu kuitenkin kesken. Joukkueessa on kaksi kentällistä, joten jokaisella kenttäpelaajalla on vaihtomies. Maalivahdin mennessä vaihtoon keskushyökkääjä sukeltaa altaaseen ja pelaa kuten maalivahti.

Rangaistuspallo

Mikäli joku puolustavan joukkueen pelaaja estää miltein varman maalin synnyn sääntöjen vastaisesti, joudutaan tuomitsemaan rangaistuspallo. Pelikenttä tyhjennetään pelaajista ja hyökkääjällä on 45 sekuntia aikaa tehdä maali vastassa vain rikkoneen joukkueen maalivahti. Hyökkääjä aloittaa keskeltä kenttää summerin soidessa. Sekä hyökkääjä että maalivahti saavat uusia sukelluksensa rajatta rangaistuspallon suorituksen aikana. Parhaat maalivahdit ovat koko rangaistuspallon keston ajan pohjassa. Maalivahti ei saa tuoda hyökkääjää pinnalle ja hänen on oltava kosketusetäisyydellä korista (vaakasuunnassa). Rangaistuspallo päättyy, kun hyökkääjä tekee maalin, tai kun maalivahti saa pallon haltuunsa ja tuoden sen pinnan yläpuolelle, tai kun 45 sekuntia on kulunut, eikä maalia ole tehty. Jos puolustava joukkue tekee virheen, tuomitaan uusi rangaistuspallo. Jos hyökkäävä joukkue tekee virheen, puolustava joukkue saa vapaapallon ja peli aloitetaan kuin korituksen jälkeen. Jos aika täyttyy ilman maalia ja rikettä, aloitetaan peli kuten ottelun alussa, pallo altaan pohjassa pelialueen keskellä.

Sääntöjä

Pelialue

Pelialueena ovat uimahallien hyppyaltaat. Altaan syvyys vaihtelee 3,5-5 metriin. Kenttä on leveydeltään 8-12 m + 3 m vaihtokäytävä ja pituudeltaan 12-18 m. Altaan reunalla ovat vaihtoalueet penkkeineen ja jäähypenkit. Maatuomari sekä 2 vesituomaria ohjaavat peliä vedessä kuuluvan summerin ja käsimerkkien avulla. toinen vesituomareista käyttää paineilmalaitteita ja tarkkailee peliä altaan pohjasta. Maatuomarin apuna ovat kirjurit, ajanottaja ja vaihtojen valvoja.

Maali ja pallo

Uppopallomaaleina on kaksi tukevaa metallikoria, jotka ovat keskellä molempia päätyjä, altaan pohjassa seinää vasten. Maalin korkeus on 450 mm ja pehmustetun yläosan halkaisija on 400mm.

Pallo on mustavalkoinen tai kokopunainen suolavedellä täytetty muovipallo, joka on vettä raskaampaa ja uppoaa 1000-1250 mm sekunnissa. Pallon ympärysmitta on 530 mm miehillä ja 500 mm naisilla.

Peliaika

Peliaika normaalin pituisessa ottelussa on 2 x 15 minuuttia tehokasta peliaikaa. Erien välissä on 5 minuutin tauko. Tällöin joukkueet vaihtavat myös puolia. Jäähyjen pituus on 2 minuuttia. Molemmilla joukkueilla on oikeus yhteen 1 minuutin mittaiseen aikalisään ottelua kohden.

Pelaajien varusteet

Jokaisella pelaajalla on varusteinaan maski, snorkkeli ja räpylät. Joukkueet erottaa valkoisista ja sinisistä uimapuvuista ja korvasuojuksilla varustetuista, numeroiduista lakeista. Varusteet tarkastetaan ennen ottelun alkua. Pelaajien kynsien tulee olla lyhyet, eikä vartaloa saa voidella tai rasvata. Sininen joukkue käyttää lisäksi tummia rannenauhoja.

Uppopallojoukkue

Ottelua kohti voidaan käyttää enintään 15 pelaajaa, joista 6 on yhtäaikaa vedessä, 6 vaihtopenkillä huilaamassa ja 3 reservissä. Kummankin joukkueen vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä pelin aikana ja sukeltavat peliin vaihtoalueen kautta. Vaihdot tapahtuvat lentävinä. Ottelun aikana saa vaihtaa reservipelaajan kaksi kertaa.

Kielletyt asiat

Pelissä on kiellettyä hyökätä varusteita vastaan. Kiellettyä on myös potkaista tai lyödä vastustajaa eikä myöskään saa kuristaa vastustajaa. Pallottoman pelaajan taklaaminen tai kiinnipitäminen ei ole sallittua. Korin saa peittää ainoastaan vartalolla, eikä koriin saa tarttua. Ainoastaan pallonhaltijaan saa tarttua pallon riistämiseksi. Kun pallo irtoaa on pelaaja päästettävä heti irti. Jälkipelistä rangaistaan. Palloa ei saa kuljettaa tai heittää vedenpinnan yläpuolella.

Rangaistukset

Uppopallon kansainvälisten sääntöjen mukaisesti tuomarit voivat määrätä vapaapallon, jäähyn tai rangaistuspallon. Epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä voidaan pelaaja poistaa pelistä ja saada ottelurangaistuksen. Jos tuomari katsoo, että rikkomus ei vaikuta pallon haltijajoukkueen etuun voi hän antaa pelin jatkua. Tätä kutsutaan etusäännön soveltamiseksi. Jos peli keskeytetään, eikä kukaan tuomareista määrää rangaistus- tai vapaapalloa, heittää maatuomari veteen tuomaripallon.

Varusteet

Jokaisella pelaajalla on varusteinaan perusvälineet, johon kuuluvat maski, snorkkeli ja räpylät. Näiden lisäksi joukkueilla on valkoiset uima-asut ja lakit tai siniset uima-asut, lakit ja rannenauhat, riippuen siitä kummalla puolella he pelaavat.

Maski

Hyvässä maskissa on lämpökarkaistu lasi, jolloin ei tarvitse pelätä mahdollisen rikkoutumisen myötä syntyviä sirpaleita. Maskissa pitää olla mahdollisimman laaja näkökenttä, ja sen ilmatilavuuden pitää käyttömukavuuden takia olla mahdollisimman pieni. Yleenäs kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota pelkästään tuohon ilmatilavuuteen. Näkökenttää saa laajentumaan nopeasti päätä hieman kääntämällä. Maskin tiiveys on ehdottomasti sen tärkein ominaisuus, ja niitä valmistetaankin runsaasti eri mallisia, joista sovittamalla jokainen löytää juuri omiin kasvonmuotoihinsa tiiviisti istuvan maskin.

Silmälasien tarvitsija voi käyttää piilolaseja (mieluummin halpoja kertakäyttöisiä sen varalta jos ne pääsevät vedessä huuhtoutumaan karkuun) tai tiettyihin maskeihin on myös mahdollista saada optisesti hiotut linssit.

Maskiin kannattaa hyvin nopeasti tehdä joustamattomasta repun hihnasta ns. jäykät remmit, jolloin maski ei koko ajan ole poissa päästä tai täynnä vettä. Kevyitä iskuja kun maskiin tulee hyvin usein.

Maskien hinnat alkavat n. 35-40 eurosta

Snorkkeli

Snorkkeli on yksinkertainen putki, joka kiinnitetään maskin remmiin, ja siinä on hampaiden väliin tuleva suukappale. Snorkkelin tulisi olla halkaisijaltaan riittävän suuri ja toisaalta pituudeltaan riittävän pieni, jotta putkessa vaihtamatta jäänyt ilmamäärä olisi mahdollisimman pieni. Samalla snorkkelin tyhjennys onnistuu myös nopeammin kuten myös ilmanotto.

Mikäli snorkkeli on liian pitkä, kuten näin yleensä on, voi snorkkelin katkaista esimerkiksi veitsellä hieman lyhyemmäksi. Katkaisussa kannattaa olla kuitenkin tarkkana, ettei katkaise snorkkeliaan liian lyhyeksi. Katkaisukohdan reunat tulisi hiota tai leikata hieman pyöreämmiksi. Snorkkeli ei saisi olla myöskään liian kova, ettei sillä vahingossa keihästä ketään kanssapelaajista. Voit testata sen puristamalla sormilla lyttyyn snorkkelin pään.

Snorkkeleiden hinnat alkavat n. 10-20 eurosta.

Räpylät

Räpylöinä käytetään uppopallossa yleensä umpikantaräpylöitä, koska ne ovat kevyemmat ja niissä ei ole turhia solkia, jotka tulisi suojata. Lisäksi ne ovat usein halvemmat kuin avokantaräpylät.

Räpylöitä on saatavilla sekä pehmeämpiä että jäykempiä versioita, joista valitaan omaan jalkaan ja omalle potkulle sopivat. Kannattaakin pyrkiä testaamaan räpylän soveltuvuus itselleen ennen sen hankkimista mikäli se on vain mahdollista.

Umpikantaräpylöiden hinnat alkavat n. 35-45 eurosta.

Lakki

Lakkeja on siis sinisiä sekä valkoisia ja nissä tulee olla sääntöjen mukaan korvasuojat sekä pelinumero. Yleisen harhaluulon mukaan korvasuojus ei estä paineen vaihtelujen tuntemista, vaan suojus on estämässä korvalehden repeämistä. Virallisissa otteluissa joukkueessa ei saa olla kahta saman numeroista pelaajaa.

Lakkeja ei yleensä saa hankittua yksitellen, mutta seura tai joukkue voikin hankkia kokonaisen lakkisarjan. Lakkisarjojen hinnat ovat n. 500-700 euroa sisältäen molemmat värit numeroilla 1-15.

Muut varusteet

Muita varusteita, joita uppopallossa voidaan käyttää on hammassuojat sekä miehille alasuojat.

Hammassuojina käytetään ainoastaan ylähampaita suojaavia malleja, joka ei häiritse kuitenkaan hengitystä. Jotkut pelaajat kokevat hammassuojien täyttävän suun liiaksi snorkkelin kanssa ja eivät siksi käytä hammassuojia. Hinnat alkaen 5 euroa.

Alasuojiksi käyvät mitkä tahansa esimerkiksi jääkiekossa käytettävät alasuojat. Jotkin pelaajat pitävät mukavampana vaihtoehtona jääkiekkomaalivahtienkin käyttämää hieman pidempää mallia, mutta yleensä tähän ei ole tarvetta. Hinnat alkaen 20 eurosta.

Pelipaikat

Pelipaikat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään, hyökkääjät, puolustajat ja maalivahdit. Näillä kaikilla on erilaiset tehtävät puolustus- ja hyökkäystilanteissa.

Hyökkääjät

Hyökkääjillä ei periaatteessa ole pelissään niin paljon vastuuta kuin esimerkiksi maalivahdeilla ja puolustajilla ja heidän tekemät virheensä yleensä jäävätkin pienemmälle huomiolle. Tämän takia hyökkääjän pelipaikalle asetetaankin yleensä uusimmat pelaajat, jotka eivät tiedä vielä niin paljon lajista. Koska hyökkääjän peli ei myöskään ole niin riippuvainen muista pelaajista, on se ideaali pelipaikka uusille pelaajille. Uusien pelaajien tarvitsee keskittyä omaan peliinsä jo niin paljon, ettei muiden seuraamisesta tulisi mitään oman pelin aikana. Hyökkääjän liikkuvampi pelityyli on kuitenkin eräille pelaajille paljon mieluisampaa kuin muut passiivisemmat pelipaikat ja he jatkavat hyökkääjänä pelaamista, vaikka taidot sallisivatkin jo toisen pelipaikan opettelun. Käytännössä hyökkääjillä on suuri rooli vastustajan pallonhallintaan ja korintekoon nähden.

Perustehtävät

• Pallon karvaaminen
• Korin teko
• Korin takanurkan puolustaminen (pallon sijaintiin nähden)
• Vastustajan häirintä hyökkäyskuvioiden toteuttamisessa
• Vastustajan estäminen hyökkäämästä yläkautta maalivahtia kohti

Puolustajat

Puolustajien paikka on korin tasolla, pohjassa istuen.

Perustehtävät

• Maalivahdit ovat hyvin herkkiä hyökkäyksille alakautta, erityisesti nopeisiin hyökkäyksiin seinää pitkin. Maalivahti luottaa puolustajien kykyyn pysäyttää hyökkääjä näissä tilanteissa.
• On hyvin tärkeää, ettei kukaan vastustajan pelaaja pysty ottamaan paikkaa haltuun korin ympäriltä.
• Kun hyökkääjät yrittävät saada palloa haltuunsa ja pallo tippuu vastustajalta, tulee puolustajan pystyä hakemaan pallo, jos hyökkääjä ei itse pysty sitä hakemaan.
• Hyökkäävän joukkueen etenemistä tulisi hidastaa.
• Puolustajan tulisi osallistua aktiivisesti hyökkäykseen, kun oma joukkue yrittää korittaa.
• Normaali puolustajakokoonpano on 4 puolustajaa, joka on jaettu 2 pariin. Kummastakin parista on aina toinen vedessä ja toinen vaihtopenkillä. Parien tulisi olla tasavahvoja pois lukien erikoistilanteet, kuten esimerkiksi vapaapallo. Näissä voidaan käyttää erityisesti tätä harjoitellutta paria kaikkien vapaapallojen antamisiin.

Maalivahdit

Nykyisin maalivahdit pelaavat korin päällä maaten puolustustilanteessa. Hyökkäystilanteessa maalivahdit osallistuvat hyökkäyksiin, kuten muutkin pelaajat.

Perustehtävät

• Yhtään helppoa maalia ei vastustaja saa tehdä pelkästään tyhjään koriin.
• Kukaan hyökkäävistä pelaajista ei voi saada pitää yksinään koria hallussa, vaikka olisikin saanut sen vallattua.
• Tulee olla hyvin vaikeaa tehdä koria yläkautta maalivahdille.
• Maalivahdin tulee osallistua aktiivisesti peliin hyökkäyspäässä.
• Jos joukkue menettää pallon, tulee maalivahdinkin osallistua karvaukseen omalta osaltaan tilanteen salliessa.
• Jos tilanne ja ilmatilanne sallii, maalivahdin tulee auttaa hyökkääjää karvauksessa oman korin läheisyydessä.
• Huomioitavaa on, että joukkueessa on olemassa 3 maalivahtia, joista 2 on yhtä aikaa vedessä ja yksi maalivahti vaihtopenkillä.